Lukutaito on Suomessa ollut pitkään ylpeyden aihe, ja uusin Suomi lukee 2025 -tutkimus vahvistaa, että kirjallisuudella on edelleen tärkeä rooli suomalaisten arjessa. Vaikka painetun kirjan asema on hieman horjumassa, lukeminen ei ole katoamassa – se vain muuttaa muotoaan. Ja yksi iso muutos liittyy äänikirjojen nousuun.
Yli 16 kirjaa vuodessa – lukeminen on edelleen suomalaisten juttu
Tutkimuksen mukaan suomalaiset lukevat keskimäärin yli 16 kirjaa vuodessa, joista noin 10,5 painettuina. Tämä luku on korkealla kansainvälisessä vertailussa ja kertoo edelleen vahvasta lukemisen kulttuurista. Myös kirjan formaatti on laajentunut: entistä useampi lukee tai kuuntelee kirjoja digitaalisessa muodossa.
85 % suomalaisista ilmoitti lukeneensa kirjaa viimeisen neljän viikon aikana. Se on huomattava luku ja vahva osoitus siitä, että kirjallisuus elää ajassa, vaikka paperi ei enää ole ainoa alusta.
Äänikirjat vakiinnuttaneet paikkansa – kuunnellaan jo lähes 20 kirjaa vuodessa
Ehkä näkyvin muutos suomalaisessa lukemisessa on äänikirjapalveluiden suosio. Jo 23 % suomalaisista tilaa äänikirjapalvelua, ja aktiiviset käyttäjät kuuntelevat keskimäärin lähes 20 äänikirjaa vuodessa. Äänikirjojen käyttö on erityisen suosittua alle 50-vuotiaiden keskuudessa ja kasvaa tasaisesti.
Äänikirjat ovat muuttaneet lukemisen käsitettä: enää ei tarvitse asettua nojatuoliin ja avata kirjaa – kirja voi kulkea korvilla mukana työmatkalla, lenkillä tai vaikka tiskatessa. Se on tehnyt kirjallisuudesta saavutettavampaa kuin koskaan ennen.
Painetut kirjat yhä arvossaan – mutta ostaminen vähenee
Vaikka lukeminen on yleistä, painettujen kirjojen ostaminen on laskussa. Joka kolmas suomalainen ei ole ostanut vuoden aikana yhtäkään painettua kirjaa. Tämä ei silti tarkoita, että painettu kirja olisi katoamassa – esimerkiksi kirjastojen käyttö ja kirjojen lainaaminen ovat edelleen suosittuja tapoja lukea.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät kirjoihin keskimäärin 87 euroa vuodessa, mukaan lukien sekä digitaaliset että painetut muodot. Tämä kertoo siitä, että kirjallisuus on monelle tärkeä mutta harkiten kulutettu hyödyke.
Sukupuoli ja ikä vaikuttavat lukutapoihin
Naiset ovat aktiivisempia lukijoita kuin miehet: he lukevat ja ostavat kirjoja enemmän ja tilaavat myös äänikirjapalveluita huomattavasti useammin. Sukupuoliero on selkeä, ja tämä näkyy myös kirjankustantajien ja palveluiden markkinoinnissa.
Ikä puolestaan vaikuttaa siihen, missä muodossa kirjoja kulutetaan. Vanhemmat ikäryhmät suosivat painettuja kirjoja, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat siirtyneet digiin ja ääneen. Äänikirjojen käytön huippu on alle 50-vuotiaissa, mutta kasvu on havaittavissa myös eläkeikäisten keskuudessa.
Nuoret ja vieraskieliset kirjat – BookTok ja some vaikuttavat
Yksi kiinnostavimmista havainnoista liittyy nuoriin lukijoihin. 15–19-vuotiaista nuorista 10 % on ostanut yli 10 vieraskielistä painettua kirjaa vuoden aikana, usein englanniksi. Tämä kertoo paitsi kielitaidosta, myös siitä, että lukeminen elää vahvasti somessa.
Ilmiö nimeltä BookTok – eli TikTokin kirjasisältö – on noussut merkittäväksi vaikuttajaksi nuorten lukemiseen. Kirjasuositukset leviävät nopeasti ja vaikuttavat siihen, mitä kirjoja ostetaan, missä muodossa ja millä kielellä. Nuoret hakevat yhä useammin kirjoja alkuperäiskielellä, mikä on nähtävissä myös kirjakauppojen kasvavassa englanninkielisten kirjojen valikoimassa.
Kirjat ja arvot – kuka lukee ja miksi?
Suomi lukee -tutkimus tarkastelee lukemista myös arvojen näkökulmasta. Erityisesti muutoshakuiset universalistit – eli ne, jotka arvostavat ympäristöä, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä – lukevat paljon. Heidän lukutottumuksensa heijastavat laajempaa maailmankatsomusta.
Toisaalta äänikirjapalveluita käyttävät korostetusti menestyshakuiset ja sosiaaliset yksilöt, jotka arvostavat virikkeitä ja oman ajan tehokasta käyttöä. Äänikirjat tarjoavat tavan kuluttaa sisältöä joustavasti ilman, että on pakko rauhoittua perinteisen kirjan ääreen.
Kirjallisuus heijastaa siis arvojamme ja elämäntapaamme ja sen muoto voi kertoa paljon meistä itsestämme.
Lukeminen jakautuu, mutta ei katoa
Tutkimuksen mukaan kirjallisuuden kulutus eriytyy eri ryhmien ja arvojen mukaan. Tässä kehityksessä on sekä haasteita että mahdollisuuksia. Yhteiskunnan polarisaatio voi heijastua myös siihen, mitä ja miten luemme – mutta samalla uudet formaatit tavoittavat väestöryhmiä, joita painettu kirja ei aiemmin tavoittanut.
On hyvä muistaa, että vaikka kirjan ulkoasu muuttuu, tarinat pysyvät. Ja juuri ne tarinat tekevät lukemisesta ajankohtaista, samaistuttavaa ja tärkeää.
Äänikirjat – lukemista ilman rajoja
Äänikirjat ovat tulleet jäädäkseen. Ne tuovat kirjallisuuden osaksi kiireistä arkea, ja madaltavat kynnystä tarttua uuteen tarinaan. Äänikirjoja kuunnellaan jo lähes 20 vuodessa ja se määrä kasvaa.
Jos et vielä ole kokeillut äänikirjoja, nyt on hyvä hetki aloittaa. Monet palvelut tarjoavat ilmaisen kokeilujakson, eikä sitoutumista vaadita. Ehkä sinäkin päädyt siihen 23 prosenttiin, joka kuuntelee kirjat kuulokkeista?
Tutustu myös Suomi lukee 2025 -tutkimukseen Kirjakauppaliiton sivuilla.
